Huh, mikä viikko! Tulipahan todettua, että oli hyvä päätös ottaa Zerolle vakuutus, pikkumies on meinaan aikamoinen koheltaja.
Maanantaina olin lähtenyt aikasin töihin, ja Zeron jätin tapani mukaan sille tarkotettuun aitaukseen, joka on tehty kompostiverkoista kiinnitettynä metallihäkkiin. Olin isäni kanssa sopinut, että hän käy katsomassa koiria ja ruokkimassa ne, kun mulla oli melko pitkä päivä. Zero oli jollain ihmeen kaupalla päässyt ulos aitauksesta, mutta toinen takajalka oli kiinni aidassa. Koskaan aiemmin se ei sieltä ole yrittänyt, ja aidat on sen verran tiukasti kiinni häkissä, että sieltä ei noin vain pitäisi päästä pois. Isä oli saanut pennun irti aidasta, mutta se oli ollut ihan kolmijalkaisena, ja jalka oli kuuma ja turvonnut.
Käytiin Remediumissa näyttämässä jalkaa, ja siellä myös röntgenkuvattiin tassu murtumaepäilyn vuoksi. Onneksi ei kuitenkaan ollut murtunut, ja illalla käyttikin jalkaa ihan normaalisti jo. Kipulääkettä annoin pari päivää, vaikkei ontunutkaan jalkaa enää maanantain jälkeen. Eli säikähdyksellä selvittiin! Tämän jälkeen Zero on jäänyt yksin taloon ilman aitaus-virityksiä...
Torstaina pikkujätkä täytti 10-viikkoa. Painoa oli 4,3kg ja korkeutta noin 31cm. Korkeudesta en oo satavarma, sen mittaaminen oli vähän hankalaa. :D Painoa oli tullut viikossa noin 300g ja korkeutta noin sentti, "Synttäreiden" kunniaksi oltiin Wanda-siskon kanssa leikkimässä. Sisaruksilla oli oikein hauskaa, ja loppuilta menikin sitten nukkuessa. Väsynyt pentu paras pentu. :D
Perjantaille saatiin taas jännitystä, kun olin Zeron kanssa lenkillä metsässä ja huoamasin, että se syö jotain maasta. Aika nopeasti sain napattua pennun pois, ja tarkemmin kun maata tutkin niin löysin tosi epäilyttävältä näyttävää oranssihtavaksi värjäytynyttä sahanpurumaista "mössöä". Samantapaista oli löytynyt toisesta paikkaa Espoota, ja sitä oltiin epäilty koirille tarkoitetuksi mössöksi. Eipä auttanut siis kuin pentu taas kainaloon ja kohti Remediumia. En tiennyt paljonko pentu oli ehtinyt tavaraa syödä, tai mitä se mössö oli, mutta mieluumin en jäänyt arvailemaan, noin pieni kroppa ei paljoa myrkkyä tarvitse, jotta se on jo kohtalokasta. Eläinlääkärissä pentu oksennutettiin, eikä oksennuksen seasta onneksi löytynyt mitään poikkeavan näköistä. Eli säikähdyksellä selviittiin tälläkin kertaa.
Toi pentu on kyllä sellanen imuri, että pistää suuhunsa ihan kaiken mitä vain löytää, eli tarkkana saa olla...
Zerppa on puuhastellut myös viikon aikana yhtä sun toista:
Lauantaina käytiin Tapiolan Stockmannilla pyörimässä ihmisvilinässä. Zero oli oikein reipas, lähinnä sitä kiinnosti mun taskussa olevat namit, joilla sitä palkkailin. :D Monet rapsutukset vaavi sai myös, onhan se nyt aika söpö. ;)
Stockan reissun jälkeen käytiin poikaystäväni perheen luona syömässä, ja siellä oli myös kohta 3-vuotias tyttö sekä mun kummityttö 6kk. Zero handlasi lapset tosi nätisti, eikä ahdistunut yhtään lasten korkeista äänistä ja juoksemisesta. Vanhempi sai syötellä Zerolle nameja ja antaa paljon rapsutuksia.
Zeron kanssa on jatkettu naksuttelua nyt on harjoiteltu maahanmenoa. Bobin aikanaan opetin istumisen kautta, ja sillä tuli melko hidas maahanmeno, kun sitä lähdin korjaamaan aika myöhään. Virheistä oppii, ja nyt Zerolle opetan suorilta jaloilta "hissinä" maahanmenon. Kontaktia alkanut ottaa myös jo hienosti, ja luoksetulo on vahvistunut myös paljon.
Tänään taas kohellettiin ja Zero juoksi seinää päin sisällä. Kiljaisi ja piti hetken tassua ylhäällä, vääntelin ja kääntelin ja painelin, eikä reagoinut. Hetken näytti surkealta (kuva alla) ja sitten asia unohtui ja mennä vipeltänyt normaalisti. Sisällä rauhoittuminen on vielä vähän työn alla... :D
Iltapäivällä käytiin isoveikan kanssa pellolla juoksentelemassa, ja pojat toimii edelleen tosi kivasti yhdessä ulkona. Sain ne ängettyä kerrankin samaan kuvaankin :D